Voiko paikka oikeasti olla nimeltään Pöljä tai Persvesi? Kyllä voi – ja monta muutakin löytyy!Nykyajan Juhannus on pelkkä pitkän viikonlopun kalja- ja grillikarnevaali. Harva enää muistaa, että vanhan ajan juhannus – 24. kesäkuuta – oli nimetty Johannes Kastajan muistopäiväksi. Pyhimyksen kunnioitus on vaihtunut kosteisiin mökkibileisiin ja kertakäyttögrilleihin.
Mutta kuten Juhannuskin, myös paikannimet kertovat omanlaistaan tarinaa suomalaisuudesta – välillä hauskasti, välillä härskisti ja usein täysin absurdisti. Tervetuloa matkalle halki Pöljän, Pöhön ja Pallivahan – nimiin, jotka herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.
Outoja nimiä kartalta
- Pöljä (Siilinjärvi) – Ehkä tunnetuin outo paikannimi Suomessa. Kylä sijaitsee valtatie 5:n varrella Pöljänjärven ja Pitkäjärven rannoilla. Nimi herättää naurua, mutta kyläläiset kantavat sitä ylpeydellä.
- Paskalampi (Teuva) – Nimi, joka ei juuri selittelyjä kaipaa. Onko lammen haju ollut aikoinaan erityisen ikimuistoinen vai mistä moinen nimi on saanut alkunsa?
- Pöhö (Kuhmoinen) – Kuulostaa sairaudelta tai olotilalta saunan ja grillimakkaran jälkeen. Mutta Pöhö on oikeasti kylän nimi – kyllä Suomessa osataan!
- Pallivaha (Turku) – Ei, nimi ei liity kivesten voiteluun. Lounaismurteessa ”vaha” tarkoittaa suurta kiveä, ja ”palli” viittaa pallomaiseen muotoon. Eli: iso pyöreä kivi.
- Sikiö (Pihtipudas) – Paikannimi, joka herättää lähinnä biologia-aiheisia mielleyhtymiä. Sijaitsee keskellä Suomea, mutta nimi kuulostaa siltä kuin eksynyt gynekologian oppikirjasta.
- Röykkä (Nurmijärvi) – Paikka, joka kuulostaa röyhtäykseltä tai röökin vetämiseltä. Ei ehkä se idyllisin nimi asuinalueelle, mutta aivan oikea kylänimi.
- Persvesi (Jämsä) – Jos jokin nimi aiheuttaa kaksoistulkintaa, niin tämä. Alun perin nimi on mahdollisesti muotoa ”Persevesi” – ja kyllä, se on järven nimi.
- Tollo (Rovaniemi) – Ei tarvitse nauraa – tai ehkä vähän. Tollo on kylä Lapissa, mutta saa helposti kuulostamaan siltä, että joku eksyi sinne vahingossa.
- Horonkylä / Horo (Teuva) – Tämä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kylä tunnetaan myös nimellä Horo. Ruotsinkielinen nimi on Svarvar, mutta suomeksi kylän nimi saa helposti monimerkityksisen kaiun. Sijaitsee lähellä entisen Ylimarkun rajaa Närpiön suunnalla.
- Terskanperä (Pulkkila, nykyisin osa Siikalatvaa) – Tämä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kylä sai nimensä Terskan perheeltä. Terska-niminen talo ilmaantui Pulkkilan rippikirjaan jo vuonna 1809. Kantatalon ympärille muodostui torppien verkosto, ja Terskanperän nimi jäi elämään – ilman, että alkuperäinen perhe piti nimeä mitenkään erikoisena.
- Valkiamäki (useita paikkakuntia) – Ei sinänsä härski, mutta kuulostaa mystiseltä. Jotenkin tämäkin jää korvamadoksi.
- Neekerikylä (Vaasa, entinen nimi) – Aiemmin Vaasassa oli asuinalue, joka tunnettiin nimellä Neekerikylä. Vuonna 2013 nimi muutettiin Aaltopuistoksi viitaten arkkitehti Alvar Aaltoon. Uusi nimi toi mukanaan nykyaikaisemman ja arvokkaamman sävyn, mutta vanha nimitys elää vielä joidenkin muistissa.
- Neekereiden teloitustorni (Oripää) – Oripään alueelta löytyy myös historiallisesti hämmentävä ja synkkäsävyinen paikannimi. Alue tunnetaan nimellä Teurastamo, ja siellä sijaitsee paikka, jota on kutsuttu Neekereiden teloitustorniksi. Nimen taustat ovat hämärän peitossa, mutta se herättää keskustelua ja ansaitsisi perusteellisempaa historiantutkimusta.
- Ryssänsaari (Helsinki) – Helsingin edustalla sijaitsee saari, jonka nimi juontaa juurensa historiallisesta yhteydestä Venäjään. Ruotsiksi saari tunnetaan nimellä Ryssholmen. Nimi kantaa mukanaan menneiden vuosisatojen painolastia, ja herättää nykyään pohdintaa siitä, miten historia näkyy edelleen kartalla.
Paikannimien taustalla voi olla vanhoja murteita, sattumia tai vain hyvä huumorintaju – ja joskus myös kolonialismin ja rasismin jälkiä, jotka vaativat kriittistä tarkastelua. Suomalainen paikannimistö on rikas ja toisinaan myös kipeä osa kulttuuriperintöämme – aivan kuten vanha kunnon Juhannuskin ennen kuin siitä tuli mökkibileiden varjo.
Tiedätkö muita outoja paikan nimiä Suomesta? Kommentoi alle ja jaa oma bongauksesi!
About the Author
