Wilhelm Conrad Röntgen (1845–1923) ja hänen Nobel-palkintotodistuksensa.
Marraskuun 8. päivänä 1895 saksalainen fysiikan professori Wilhelm Conrad Röntgen teki löydön, joka muutti lääketieteen historiaa pysyvästi. Tänään sunnuntaina 8. marraskuuta 2026 röntgensäteiden löytämisestä tulee kuluneeksi tasan 131 vuotta.
Kaikki alkoi saksalaisessa Würzburgin kaupungissa, jossa Wilhelm Conrad Röntgen (1845–1923) työskenteli yliopiston fysiikan professorina.
Marraskuisena perjantai-iltana vuonna 1895 Röntgen tutki katodisäteitä laboratoriossaan. Hän huomasi jotakin erikoista: fluoresoiva näyttö alkoi hohtaa, vaikka säteilyä tuottava lasiputki oli peitetty mustalla pahvilla.
Jokin tuntematon säteily pystyi siis läpäisemään materiaaleja, joiden läpi tavallinen valo ei kulkenut.
Röntgen ymmärsi tehneensä merkittävän löydön, mutta sen todellinen vaikutus ihmiskunnan historiaan alkoi paljastua vasta myöhemmin.
Ensimmäinen röntgenkuva paljasti vaimon luut ja vihkisormuksen
Joulukuun 22. päivänä 1895 Röntgen otti yhden tieteenhistorian kuuluisimmista kuvista.
Kuvassa näkyi hänen vaimonsa Anna Bertha Röntgenin vasemman käden luusto sekä sormessa ollut vihkisormus.
Kyseessä oli ensimmäinen tunnettu ihmiskehosta otettu röntgenkuva. Kuvaaminen kesti noin 20 minuuttia.
Nähdessään kuvan Anna Berthan kerrotaan huudahtaneen:
”Olen nähnyt oman kuolemani!”
Huudahdus on jäänyt elämään tieteenhistorian tunnetuimpien anekdoottien joukossa, vaikka sen täsmällistä sanamuotoa ei voida varmistaa.
Kuva osoitti, että ihmiskehon sisälle voitiin nähdä ilman leikkausta.
Miksi säteitä kutsutaan X-säteiksi?
Röntgen ei aluksi tiennyt, millaisesta säteilystä oli kyse.
Siksi hän antoi löytämälleen säteilylle nimeksi X-säteet. Kirjain X tarkoitti tuntematonta, aivan kuten matematiikassa.
Englanninkielisessä maailmassa nimitys X-rays on edelleen käytössä.
Monissa muissa kielissä, kuten suomessa ja saksassa, säteet tunnetaan löytäjänsä mukaan röntgensäteinä.
Historian ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto
Röntgenin löytö herätti nopeasti valtavaa kiinnostusta ympäri maailmaa.
Vuonna 1901 hänelle myönnettiin historian ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto.
Röntgen ei kuitenkaan halunnut hyötyä löydöstään taloudellisesti. Hän kieltäytyi patentoimasta sitä, jotta tutkijat ja lääkärit voisivat hyödyntää säteilyä mahdollisimman vapaasti.
Hän myös lahjoitti Nobel-palkintorahansa Würzburgin yliopistolle.
Röntgensäteet muuttivat koko maailman
Röntgensäteet mahdollistivat aivan uudenlaisen tavan tutkia ihmiskehoa.
Lääkärit pystyivät selvittämään esimerkiksi luunmurtumia ja paikantamaan elimistössä olevia vierasesineitä ilman kirurgisia toimenpiteitä.
Nykyään röntgensäteilyä käytetään muun muassa:
– Luunmurtumien ja hampaiden tutkimiseen
– Tietokonetomografiassa eli TT-kuvauksissa
– Lentokenttien turvatarkastuksissa
– Teollisuuden laadunvalvonnassa
– Avaruuden tutkimuksessa röntgenteleskoopeilla
Vuosikymmenten aikana opittiin myös ymmärtämään ionisoivan säteilyn terveyshaitat. Nykyisissä tutkimuksissa säteilyaltistus pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Yhdestä marraskuisesta laboratoriohavainnosta kasvoi keksintö, jonka vaikutukset näkyvät edelleen miljoonien ihmisten elämässä.
Ja kaikki sai alkunsa tasan 131 vuotta sitten, marraskuun 8. päivänä 1895.
Tietoja kirjoittajasta
