Kaikkea ei kannata uskoa vain siksi, että se kuulostaa tutulta.
Historia ei elä vain kirjoissa, arkistoissa ja museoissa. Se elää myös mielikuvissa.
Osa noista mielikuvista on syntynyt elokuvista, koulukirjojen yksinkertaistuksista, vanhoista tarinoista tai vain siitä, että hyvä tarina jää usein paremmin mieleen kuin tylsempi totuus.
Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin arkisia uskomuksia. Toisessa osassa pureuduttiin yleissivistyksen sitkeisiin harhoihin. Nyt on vuorossa päätösosa, jossa katsotaan historian tunnettuja myyttejä ja mielikuvia hieman rauhallisemmin.
1. Viikingit käyttivät sarvikypäriä
Ei pidä paikkaansa. Viikinkien sarvikypärät ovat yksi historian tunnetuimmista harhakuvista.
Arkeologiset löydöt eivät tue ajatusta siitä, että viikingit olisivat käyttäneet sarvilla varustettuja taistelukypäriä. Mielikuva syntyi pitkälti myöhemmän ajan taiteen, oopperan ja populaarikulttuurin kautta. Oikeassa taistelussa sarvet olisivat olleet lähinnä tiellä.
Toisin sanoen: sarvikypärä näyttää hyvältä naamiaisissa, mutta taistelukentällä se olisi ollut huono idea.
2. Napoleon Bonaparte oli hyvin lyhyt
Ei oikeastaan. Napoleonin lyhyys on jäänyt elämään niin vahvasti, että siitä on tullut melkein osa hänen nimeään.
Todellisuudessa Napoleon oli oman aikansa mittapuulla suunnilleen keskipituinen. Usein hänen pituudekseen mainitaan noin 168–170 senttimetriä, mikä ei tehnyt hänestä poikkeuksellisen lyhyttä 1800-luvun alun Euroopassa. Tämä myytti löytyy myös sitkeiden historiallisten väärinkäsitysten listalta.
Myyttiin on voinut vaikuttaa myös se, että Napoleon liikkui usein pitkien henkivartijoiden ympäröimänä. Kun ympärillä seisoo pitkiä miehiä, keskimittainenkin alkaa näyttää pienemmältä.
3. Keskiajalla ihmiset luulivat maan olevan litteä
Tämäkin on myytti. Ajatus siitä, että keskiajalla kaikki olisivat pitäneet maata litteänä, on vahvasti liioiteltu.
Jo antiikin kreikkalaiset ymmärsivät, että maa on pallo, ja tieto säilyi myös oppineiden keskuudessa keskiajalla. Myytti litteästä maasta kertoo ehkä enemmän myöhempien aikojen tavasta vähätellä keskiaikaa kuin itse keskiajan maailmankuvasta.
Keskiaika ei siis ollut pelkkää pimeää mössöä, vaikka sitä joskus sellaisena myydään.
4. Isaac Newton sai omenan päähänsä
Todennäköisesti ei. Tarina omenasta liittyy kyllä Newtoniin, mutta kuuluisin versio on paisunut ajan myötä.
Omena saattoi pudota hänen lähettyvilleen ja innoittaa häntä pohtimaan painovoimaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että omena olisi kopsahtanut suoraan päähän ja synnyttänyt fysiikan historian kuuluisan ahaa-elämyksen.
Hyvä tarina vain tarvitsee joskus pienen kolahduksen.
5. Roomalaiset oksensivat tahallaan voidakseen syödä lisää
Ei sillä tavalla kuin usein väitetään. Tämä liittyy erityisesti sanaan *vomitorium*, jonka moni kuvittelee olleen oksentamiseen tarkoitettu huone.
Todellisuudessa vomitorium tarkoitti kulkuväylää, jonka kautta suuret ihmisjoukot pääsivät nopeasti sisään ja ulos esimerkiksi amfiteattereista. Kyse ei siis ollut antiikin buffetin salaisesta jatkohuoneesta.
Roomalaiset osasivat kyllä juhlia, mutta tämä mielikuva on mennyt hieman liian pitkälle.
6. Marie Antoinette sanoi: “Syökööt leivoksia”
Todennäköisesti ei sanonut. Tämä lause on jäänyt elämään symbolina yläluokan välinpitämättömyydestä, mutta historiallista näyttöä siitä, että Marie Antoinette olisi sen lausunut, ei ole.
Samankaltaisia tarinoita on liitetty muihinkin ylhäisiin henkilöihin jo ennen Marie Antoinetten aikaa. Lause toimii kertomuksena hyvin, mutta todisteiden valossa se on hyvin epävarma.
Joskus historiaan jää elämään lause, jota ihminen ei ehkä koskaan sanonut.
7. Einstein oli huono koulussa
Ei pidä paikkaansa ainakaan siinä muodossa kuin myytti usein esitetään.
Albert Einsteinilla oli omat vaikeutensa koulumaailman kanssa, mutta hän ei ollut mikään toivoton oppilas eikä varsinkaan matematiikassa surkea. Myytti hänen koulumenestyksestään on elänyt sitkeästi, ehkä siksi että se lohduttaa monia: jos Einstein muka epäonnistui koulussa, ehkä nero voi piillä kenessä tahansa. Britannica kertoo, että Einstein itse nauroi väitteelle matematiikan reputtamisesta ja totesi hallinneensa differentiaali- ja integraalilaskennan jo ennen 15 vuoden ikää.
Se on hieno tarina, mutta ei aivan totta.
8. Hitler keksi moottoritiet
Ei keksinyt. Natsi-Saksa kyllä käytti moottoritiehankkeita voimakkaasti propagandassaan, mutta ajatus autobahneista ei syntynyt Hitlerin päästä.
Saksan moottoritiehankkeita oli suunniteltu jo ennen natsien valtaannousua, ja ensimmäisiä moottoritieosuuksia toteutettiin ennen Hitlerin aikaa. Anne Frank House tiivistää asian selvästi: vastoin yleistä uskomusta autobahn ei ollut natsien keksintö, vaikka natsit myöhemmin ottivat hankkeet näkyvästi omaan propagandaansa.
Tässä kohtaa myytti on palvellut juuri sitä, mitä propaganda halusi: antaa diktaattorille kunnian asioista, joita hän ei yksin luonut.
9. Walt Disney on pakastettu
Ei ole. Tämä on yksi viihdemaailman sitkeimmistä kaupunkilegendoista.
Walt Disneyn ruumiin väitetään joskus olevan jäädytettynä odottamassa tulevaisuuden lääketiedettä. Todellisuudessa hänet tuhkattiin kuolemansa jälkeen. Väitteelle kryonisesta säilytyksestä ei ole luotettavaa näyttöä
Ehkä myytti on elänyt siksi, että Disney itse yhdistetään mielikuvissa tulevaisuuteen, fantasiaan ja mahdottoman mahdolliseksi tekemiseen.
10. Kleopatra oli egyptiläinen
Tässä kohtaa totuus on hieman tarkempi kuin yleinen mielikuva.
Kleopatra VII hallitsi Egyptiä ja oli Egyptin kuningatar, mutta hän kuului Ptolemaiosten hallitsijasukuun, joka oli makedonialais-kreikkalaista alkuperää. Britannica kuvaa Kleopatraa Ptolemaiosten dynastian viimeiseksi hallitsijaksi; kyseinen dynastia hallitsi Egyptiä Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen aina Rooman aikaan saakka.
Eli Kleopatra oli Egyptin hallitsija, mutta hänen taustansa ei ollut yksinkertaisesti “egyptiläinen” siinä merkityksessä kuin moni nykyään ajattelee.
Bonus: Hitler ei ollut erityisen lyhyt mies
Adolf Hitlerin kohdalla mielikuva on usein rakentunut muustakin kuin faktoista. Häntä on joskus kuvailtu pieneksi mieheksi, ehkä osana ajatusta “pienestä miehestä, jolla oli valtava vallanhimo”.
Pituuden osalta tämä ei kuitenkaan ole kovin tarkka kuva. Hänen pituudekseen mainitaan usein noin 175 senttimetriä, mikä teki hänestä oman aikansa mieheksi suunnilleen keskimittaisen tai hieman sen yläpuolella. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana: Hitlerin todellinen merkitys historiassa ei liity sentteihin, vaan siihen tuhoon, jonka hänen ideologiansa ja valtansa aiheuttivat.
Joskus historian henkilön koko kasvaa tai pienenee jälkikäteen sen mukaan, millaisen symbolin ihmiset hänestä tekevät.
Myytit jäävät elämään, jos ne kertovat hyvän tarinan
Historian myytit ovat sitkeitä, koska ne tekevät menneisyydestä helpommin muistettavaa.
Sarvikypäräinen viikinki, päähän pudonnut omena, lyhyt Napoleon ja pakastettu Walt Disney ovat kaikki kuvia, jotka jäävät mieleen. Ne ovat yksinkertaisia, nopeita ja helposti kerrottavia. Ongelma on vain siinä, että hyvä tarina ei aina ole totta.
Totuus on usein vähemmän näyttävä, mutta kiinnostavampi. Se pakottaa katsomaan historiaa tarkemmin ja kysymään, mistä mielikuvat oikeastaan syntyvät.
Myytit eivät katoa yhdessä yössä, vaikka totuus olisi jo löydetty. Ne murenevat vasta, kun joku jaksaa kertoa asian uudelleen – selvemmin, rauhallisemmin ja sopivasti pilke silmäkulmassa.
Kommenttiosio on avoinna. Heitä mukaan oma myyttisi, urbaanilegenda tai vanha “totuus”, jonka haluaisit nähdä Japyhin käsittelyssä. Paras ehdotus voi vielä saada oman tekstinsä.
Mitä myyttiä seuraavaksi pitäisi ravistella?
Tietoja kirjoittajasta
