Kevyet kirosanat eivät aina ole syntyneet loukkauksiksi – monilla on yllättävän kunniallinen tai harmiton alkuperä.
Moni suusta lipsahtava “kevyt kirosana” ei olekaan syntynyt ärähdyksen tai loukkauksen tarpeesta. Osa näistä sanoista on kulkenut vuosisatojen läpi ja muuttanut merkityksensä täysin – joskus alkuperä on ollut jopa kunniallinen, virallinen tai täysin harmiton.
Seuraavat esimerkit todistavat, että ennen vanhaan Peeveli ei ollut paholainen ja Paska ei ollut… no, se mikä nyt tulee mieleen.
1. Peeveli
Nykyään: Kevyt kirosana, synonyymi “pirulle”.
Ennen: 1500–1700-luvuilla tarkoitti pyöveliä, virallista teloittajaa. Sana pehmeni myöhemmin puhekielessä ja muuttui paholaiseen viittaavaksi.
2. Paska
Nykyään: Arkinen ja karkea ilmaus jätöksille.
Ennen: Joidenkin kielitieteellisten tulkintojen mukaan nimi löytyy muinaisista hallitsijaluetteloista — esimerkiksi babylonialaisesta kuninkaasta nimeltä Paska.
3. Perhana
Nykyään: Kevyempi versio sanasta “perkele”.
Ennen: Mahdollinen muunnos balttilaisesta ukkosenjumala Perun nimestä, joka kulkeutui suomen kieleen keskiajalla.
4. Hitto
Nykyään: Lievä “helvetin” tai “hiton” korvike.
Ennen: Alkuperältään muinaisskandinaavinen sana *hitta* (“löytää”), joka ei ollut lainkaan negatiivinen.
5. Ristus
Nykyään: Pohjoisen murteissa yleinen kirosana.
Ennen: Muunnos sanasta “Kristus” – syntyi tarpeesta välttää suoran uskonnollisen nimen lausumista arjessa.
6. Herttinen
Nykyään: Kevyt ja vanhahtava huudahdus.
Ennen: Lyhentymä “Herranjestas”-ilmaisusta, joka puolestaan pehmennettiin “Herra Jumalasta”.
Lopuksi: Seuraavan kerran, kun sanot “Peeveli vieköön” tai “Paska juttu”, voit hymyillä tietäen, että olet samalla historian tuntija.Ja ehkäpä joku kuulijoista oppii sinulta uuden nippelitiedon — tai ainakin saa päivän hymynsä. Ja jos ei muuta, voit lohduttautua sillä, että näillä sanoilla on pidempi historia kuin monella sukulaisellasi
