Artikkelikuvassa yhdistyvät Japyh.comin vanha äitienpäivän e-kortti ja Severi Nuormaan runosäe äidinrakkauden valosta.
Äitienpäivä tulee kerran vuodessa, mutta äiti ei ole vain yksi päivä kalenterissa. Äiti on muistoja, neuvoja, huolta, naurua, joskus väsyneitä sanoja ja silti sitä rakkautta, joka ei katoa arjen alle.
Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toisena sunnuntaina kaikkien äitien kunniaksi. Vuonna 2026 äitienpäivä osuu sunnuntaille 10. toukokuuta. Samalla tulee kuluneeksi 108 vuotta siitä, kun äitienpäivää alettiin viettää Suomessa. Päivä on myös virallinen liputuspäivä.
Äitienpäivään kuuluvat monessa kodissa kukat, kortit, kahvipöydät ja pienet muistamiset. Perinteisiin tapoihin kuuluu äidin hemmottelu esimerkiksi aamiaisella, äitienpäivälahjoilla sekä lasten tekemillä korteilla, runoilla ja piirustuksilla. Toisissa perheissä päivä alkaa aamukahvilla vuoteeseen, toisissa se näkyy yhteisenä lounaana, vierailuna tai vain lämpimänä puheluna.
Tavat vaihtelevat, mutta ajatus on sama: äitiä muistetaan.
Kun katselin Japyh.comin vanhoja äitienpäivän e-kortteja, niissä oli jotain ajalle tyypillistä. Toisessa kultainennoutaja ja pentu makaavat vierekkäin tekstin “Äiti, olet minulle rakas!” alla. Toisessa äidin ja lapsen siluetti muistuttaa, että äitienpäivää vietetään kaikkien äitien kunniaksi.
Ne eivät ole täydellisiä kuvia. Eivätkä niiden tarvitse olla.
Niissä on se jokin, mitä nykyajan liian silotelluista kuvista joskus puuttuu: ajatus, lämpö ja pieni kotikutoinen sydän. Sellainen tunne, että kuva ei ehkä ole maailman hienoin, mutta se on tehty oikeasta syystä.
Vanhat verkkokortit kertovat myös yhdestä ajasta. Silloin pienet e-kortit kulkivat mukana sivustojen arjessa, ja yksinkertainen kuva saattoi olla oma tapansa sanoa jotain suurta. Ei tarvittu suuria sanoja, täydellistä grafiikkaa tai valmiiksi kiillotettua somepäivitystä. Riitti, että viesti oli oikea.
Äitienpäivänä ei tarvitse sanoa kaikkea täydellisesti. Joskus riittää yksi lause, yksi kortti tai yksi hiljainen ajatus: kiitos äiti.
Suomessa äitienpäivään liittyy myös virallinen perinne. Tasavallan presidentti palkitsee vuosittain ansioituneita äitejä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä kasvattajina. Se muistuttaa siitä, että äitiys ei ole vain kodin sisäinen asia, vaan myös osa yhteiskunnan hiljaista perustaa.
Silti äitienpäivän suurin merkitys löytyy usein läheltä. Se löytyy keittiön pöydästä, vanhasta kortista, kahvikupista, muistosta tai hetkestä, jossa ei sanota paljon, mutta ymmärretään paljon.
Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toisena sunnuntaina kaikkien äitien kunniaksi. Vuonna 2026 äitienpäivä osuu sunnuntaille 10. toukokuuta. Samalla tulee kuluneeksi 108 vuotta siitä, kun äitienpäivää alettiin viettää Suomessa. Päivä on myös virallinen liputuspäivä.
Äitienpäivään kuuluvat monessa kodissa kukat, kortit, kahvipöydät ja pienet muistamiset. Perinteisiin tapoihin kuuluu äidin hemmottelu esimerkiksi aamiaisella, äitienpäivälahjoilla sekä lasten tekemillä korteilla, runoilla ja piirustuksilla. Toisissa perheissä päivä alkaa aamukahvilla vuoteeseen, toisissa se näkyy yhteisenä lounaana, vierailuna tai vain lämpimänä puheluna.
Tavat vaihtelevat, mutta ajatus on sama: äitiä muistetaan.
Kun katselin Japyh.comin vanhoja äitienpäivän e-kortteja, niissä oli jotain ajalle tyypillistä. Toisessa kultainennoutaja ja pentu makaavat vierekkäin tekstin “Äiti, olet minulle rakas!” alla. Toisessa äidin ja lapsen siluetti muistuttaa, että äitienpäivää vietetään kaikkien äitien kunniaksi.
Ne eivät ole täydellisiä kuvia. Eivätkä niiden tarvitse olla.
Niissä on se jokin, mitä nykyajan liian silotelluista kuvista joskus puuttuu: ajatus, lämpö ja pieni kotikutoinen sydän. Sellainen tunne, että kuva ei ehkä ole maailman hienoin, mutta se on tehty oikeasta syystä.
Vanhat verkkokortit kertovat myös yhdestä ajasta. Silloin pienet e-kortit kulkivat mukana sivustojen arjessa, ja yksinkertainen kuva saattoi olla oma tapansa sanoa jotain suurta. Ei tarvittu suuria sanoja, täydellistä grafiikkaa tai valmiiksi kiillotettua somepäivitystä. Riitti, että viesti oli oikea.
Äitienpäivänä ei tarvitse sanoa kaikkea täydellisesti. Joskus riittää yksi lause, yksi kortti tai yksi hiljainen ajatus: kiitos äiti.
Suomessa äitienpäivään liittyy myös virallinen perinne. Tasavallan presidentti palkitsee vuosittain ansioituneita äitejä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä kasvattajina. Se muistuttaa siitä, että äitiys ei ole vain kodin sisäinen asia, vaan myös osa yhteiskunnan hiljaista perustaa.
Silti äitienpäivän suurin merkitys löytyy usein läheltä. Se löytyy keittiön pöydästä, vanhasta kortista, kahvikupista, muistosta tai hetkestä, jossa ei sanota paljon, mutta ymmärretään paljon.
About the Author
