Suomen kielen päivänä muistetaan Mikael Agricolaa, jonka käsissä syntyi Wsi Testamentti ja jonka sanat elävät ajassa.
Tänään 9. huhtikuuta vietämme suomen kielen päivää ja samalla muistelemme Mikael Agricolaa, jonka oletettu kuolinpäivä tämä on. Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi, eikä suotta – hänen käsistään syntyi vuonna 1548 Wsi Testamentti, ei mikään ”uusi testamentti”, vaan kokonainen uusi kielimaailma suomalaisille.
Mikael Agricolan päivä on suomen kielen päivä, sillä Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Agricola kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557. Agricolan merkkipäiväksi on valittu hänen kuolinpäivänsä, sillä tarkka syntymäpäivä ei ole tiedossa.
Lause ”Catzo, lue, etzi, ia tutki” (”Katso, lue, etsi ja tutki”) kertoo kaiken: uteliaisuus, tutkiminen ja lukeminen olivat avaimia tulevaisuuteen jo 1500-luvulla. Ja sama pätee yhä. Agricolan kieli ei ollut pelkästään sanoja paperilla, vaan se oli alku sille, mitä tänään kutsumme äidinkieleksi.
Ehkä juuri tänään kannattaa katsoa ympärille ja kysyä: Mitä minä olen viimeksi etsinyt tai tutkinut? Mitä suomalaisuus ja suomen kieli minulle merkitsee?
Pieni ”Agricolalainen” sanasto:
• Catzo – Katso
• Lue – Lue (muoto sama kuin nykyisin!)
• Etzi – Etsi
• Ia – Ja
• Wsi – Uusi
• Testamenti – Testamentti
• Iumalanpalwelus – Jumalanpalvelus
• Synnijn täschnys – Synnin täsmällisyys (käytetty mm. katekismuksessa)
Sanasto kertoo, miten suomen kieli on muuttunut vuosisatojen aikana – ja miten paljon siitä on silti tuttua yhä tänäänkin.
About the Author
