Suomi on julkaissut joukkueensa heinäkuussa Belfastissa pelattavaan 3vs3-jääkiekon turnaukseen. Raimo Helmisen valmentamassa ryhmässä nähdään maalivahti Kasimir Kaskisuo, puolustajat Teemu Kivihalme ja Oskari Laaksonen sekä hyökkääjät Anton Levtchi, Leo Ring, Kristian Tanus ja Teemu Pulkkinen.
Paperilla joukkueessa on järkeä. 3vs3-kiekko on vauhtia, tilaa, yksilötaitoa ja nopeita ratkaisuja. Siinä ei välttämättä tarvita kolmen ketjun työmyyriä, vaan pelaajia, jotka osaavat tehdä ratkaisun yhdestä paikasta. Juuri siksi Teemu Pulkkisen nimi voidaan pelillisesti perustella. Laukaus on ollut hänen tavaramerkkinsä jo vuosia.
Mutta sitten tulee se kuuluisa mutta.
Pulkkisen valinta Suomen väreihin ei ole ihan tavallinen pelaajavalinta. Hänestä tuli suomalaisessa kiekkokeskustelussa hankala nimi sen jälkeen, kun hän jatkoi uraansa KHLä Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Monet suomalaiset lähtivät sarjasta, mutta Pulkkinen jäi. Myöhemmin hän on kertonut syyn olleen raha.
Rehellisyys on sinänsä parempi kuin selittely. Mutta se ei poista kysymystä: mitä Suomi-paita tarkoittaa?
Tämä ei ole olympiajoukkue. Tämä ei ole MM-kisojen Leijonat. Kyseessä on 3vs3-turnaus, jossa jääkiekkoa viedään viihteellisempään ja nopeampaan muotoon. Silti rinnassa on Suomen värit. Silloin valinnoilla on väliä, vaikka turnaus olisi kuinka uusi, kevyt tai kokeellinen.
Raimo Helminen on varmasti katsonut asiaa kaukalon kautta. Pulkkinen osaa laukoa. 3vs3-kiekossa se voi riittää pitkälle. Mutta yleisön silmissä jääkiekko ei ole koskaan pelkkää laukaisuprosenttia. Pelaajan mukana kulkee myös tarina, maine ja ne valinnat, joita hän on uransa aikana tehnyt.
Siksi Pulkkisen nimi tässä joukkueessa särähtää.
Ei siksi, etteikö hän osaisi pelata. Vaan siksi, että joskus kysymys ei ole siitä, mahtuuko pelaaja kokoonpanoon. Joskus kysymys on siitä, mitä kaikkea hänen mukanaan tulee pukukoppiin.
3vs3-kiekko voi olla hauska kokeilu. Raimo Helminen penkin takana tuo siihen oman kiinnostavan lisänsä. Mutta Suomen joukkueen julkistus jäi tällä kertaa kiinni yhteen nimeen.
Ja kun yksi nimi vie huomion koko joukkueelta, silloin valinta ei ole enää vain pelillinen valinta.
About the Author
