Joulukuun loppu ei yleensä huuda. Se kuiskaa, vetäytyy ja antaa vuoden hiipua rauhassa. Silti 27.–29.12.2025 tapahtui jotain, jota ei tilattu, pyydetty eikä mainostettu.
LA 27.12. 1306 lukijaa.
SU 28.12. 2294 lukijaa.
MA 29.12. 1163 lukijaa.
Ei kampanjaa.
Ei otsikkohysteriaa.
Ei algoritmien kumarrusta.
Vain sanoja, muistoja ja tarinoita – myös sellaisia, joiden ajateltiin jo painuneen historian hämärään. Jostain syystä ne löysivät jälleen lukijansa. Ehkä joku pysähtyi. Ehkä joku etsi. Ehkä joku vain sattui paikalle ja jäi.
Erityistä on se, että mukana kulkivat myös vanhat tarinat. Ne, joiden kuviteltiin jo kadonneen ajasta. Mutta kuten usein käy – historia ei katoa, se odottaa lukijaansa.
Tämä ei ole juhlapuhe.
Tämä on pieni nyökkäys teille, jotka käytte täällä lukemassa, palaamassa, tutkimassa ja viipymässä.
Ilman teitä nämä sivut olisivat vain tyhjää tilaa.
Kiitos vuodesta 2025.
Kiitos lukemisesta, pysähtymisestä ja hiljaisesta läsnäolosta.
Ensi vuonna jatketaan – ehkä yhtä itsepäisesti, ehkä hieman viisaammin, mutta varmasti omalla tavalla.

