Kaikkea ei kannata uskoa vain siksi, että se kuulostaa tutulta.
Moni myytti elää vuosikymmenestä toiseen, koska se on helppo muistaa, kuulostaa järkevältä tai on vain tarttunut mukaan lapsuudesta, koulusta, elokuvista tai kahvipöytäkeskusteluista.
Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin arkisia uskomuksia. Nyt siirrytään yleissivistyksen sitkeisiin harhoihin – niihin väitteisiin, joita moni pitää edelleen totena, vaikka todellisuus on hieman toisenlainen.
1. Käytämme vain 10 prosenttia aivoistamme
Ei pidä paikkaansa. Ihminen ei kulje ympäriinsä 90 prosenttia aivoista tyhjäkäynnillä. Aivojen eri alueet aktivoituvat eri tehtävissä, ja vuorokauden aikana käytämme käytännössä lähes kaikkia aivojen osia.
Tämä myytti on sitkeä, koska se kuulostaa houkuttelevalta: ajatus siitä, että meissä olisi valtava käyttämätön supervoima. Todellisuudessa aivot tekevät koko ajan töitä, vaikka emme itse sitä huomaisi.
2. Maito on välttämätöntä luustolle
Ei aivan. Maito sisältää kalsiumia, mutta vahva luusto ei ole riippuvainen pelkästä maidon juomisesta.
Kalsiumia saa myös monista muista ruoka-aineista, ja luuston hyvinvointiin vaikuttavat myös esimerkiksi D-vitamiini, liikunta ja kokonaisruokavalio. Maito voi olla osa ruokavaliota, mutta mikään taikajuoma se ei ole.
3. Kissat rakastavat maitoa
Tämä on enemmän piirroselokuvien kuin kissojen todellisuutta. Aikuisten kissojen ei yleensä pitäisi juoda lehmänmaitoa, sillä monet kissat ovat laktoosi-intolerantteja.
Kissa saattaa pitää maidon rasvasta ja mausta, mutta seurauksena voi olla vatsavaivoja, kuten ripulia. Kissalle paras ja ainoa tarpeellinen juoma on vesi. Kissanpennut tarvitsevat emonmaitoa tai tarvittaessa kissoille tarkoitettua erikoiskorviketta.
Maitokulho näyttää söpöltä vanhassa kuvassa, mutta kissan vatsalle se ei aina ole mikään juhla-ateria.
4. Mehiläinen kuolee aina pistettyään ihmistä
Ei aina. Tämä pitää paikkansa lähinnä mesimehiläisten kohdalla, kun ne pistävät ihmistä tai muuta nisäkästä. Pistimen jääminen ihoon vahingoittaa mehiläistä kohtalokkaasti.
Kaikki pistävät hyönteiset eivät kuitenkaan kuole pistoksen jälkeen. Esimerkiksi ampiaiset voivat pistää useita kertoja.
5. Hiiret rakastavat juustoa
Ei sillä tavalla kuin piirretyt ovat opettaneet. Hiiret voivat syödä juustoa, mutta ne eivät erityisesti metsästä sitä ruokakaapista rakkauden sokaisemina.
Todellisuudessa hiiret suosivat usein enemmän makeaa, viljapitoista tai energiapitoista ruokaa. Juusto on siis enemmän Tom & Jerry -osastoa kuin hiirten ruokapyramidin kruunu.
6. Salama ei iske samaan paikkaan kahdesti
Kyllä iskee. Ja vieläpä usein.
Korkeat rakennukset, mastot, tornit ja muut näkyvät kohteet voivat saada salamaniskuja useita kertoja. Tämä myytti elää ehkä siksi, että lause toimii kielikuvana hyvin – mutta luonnonilmiönä se ei pidä paikkaansa.
7. Suurkiinan muuri näkyy avaruuteen
Ei ainakaan paljain silmin niin kuin usein väitetään. Suurkiinan muuri on valtava rakennelma, mutta se on kapea ja sulautuu ympäristöönsä.
Myytti kuulostaa mahtipontiselta, ja ehkä juuri siksi se jäi elämään. Todellisuus on tylsempi: avaruudesta näkyminen ei ole ihan niin yksinkertaista kuin koulun pihalla kerrottiin.
8. Kameleontit vaihtavat väriä sulautuakseen taustaan
Vain osittain, mutta ei pääasiassa. Kameleontit eivät ole eläinmaailman näkymättömyysviittoja.
Niiden värinvaihto liittyy enemmän viestintään, mielialaan, lämpötilaan ja muihin biologisiin tekijöihin. Taustaan sulautuminen voi joskus auttaa, mutta se ei ole koko tarina.
9. Parran ajaminen kasvattaa karvat takaisin paksumpina
Ei pidä paikkaansa. Parranajo ei muuta karvan rakennetta, kasvunopeutta tai paksuutta.
Karva voi näyttää paksummalta, koska sen pää katkeaa suoraksi eikä ole enää luonnostaan suippo. Kyse on siis enemmän optisesta harhasta kuin partakoneen ihmevoimasta.
10. Pakasteruoka on ravintoarvoltaan huonompaa kuin tuore ruoka
Ei välttämättä. Pakastaminen voi säilyttää ravintoaineita hyvin, joskus jopa paremmin kuin pitkä kuljetus ja varastointi “tuoreena”.
Tämä riippuu tietenkin ruoasta, säilytyksestä ja valmistustavasta, mutta pakaste ei automaattisesti tarkoita huonompaa. Joskus se on vain ruokaa, joka on laitettu ajoissa pakkaseen odottamaan parempaa hetkeä.
MYYTIT EIVÄT AINA SYNNY TYHMYYDESTÄ
Monet myytit eivät elä siksi, että ihmiset olisivat tyhmiä. Ne elävät, koska ne ovat helppoja, hauskoja tai sopivan yksinkertaisia selityksiä monimutkaisille asioille.
Jos jokin väite on tarpeeksi napakka, se voi jäädä elämään pitkäksi aikaa – vaikka totuus olisi jo ajat sitten kävellyt vierestä ohi ja heiluttanut kättään.
Sarjan päätösosa ilmestyy keskiviikkona 1. heinäkuuta 2026. Silloin myyttien jäljet vievät historian puolelle – sinne, missä sarvikypärät, omenat, väärät lainaukset ja sitkeät mielikuvat ovat joskus jääneet elämään totuutta vahvemmin.
Myytit elävät pitkään, koska ne ovat usein yksinkertaisia selityksiä monimutkaisiin asioihin.
Tietoja kirjoittajasta
