<b>Vasemmalla italialainen 100-vuotias Anna Possi hymyilee omassa baarissaan, oikealla vapaaehtoistyönä leiponeen Pia Lehtosen pullia. Kaksi maailmaa, kaksi sääntöä.</b>
Italiassa 100-vuotias pyörittää baaria, Suomessa 76-vuotias ei saa leipoa – hullu maailma.
Italiassa 100-vuotias Anna Possi avaa joka aamu baarinsa oven ja hymyilee asiakkailleen kuin nuori yrittäjä. Hän on tehnyt sitä jo yli kahdeksan vuosikymmentä – ja aikoo jatkaa. “Kun en pidä jostakusta, varmistan, ettei hän tule takaisin”, Possi virnistää. Hänen elämässään työ on iloa, ei rasitetta. Hän on tehnyt niin yli kahdeksan vuosikymmenen ajan.
Samaan aikaan Suomessa 76-vuotias Pia Lehtonen sai kuulla, ettei hän enää saa leipoa pullaa vanhusten talossa vapaaehtoistyönä. Lehtonen on 6–7 vuoden ajan leiponut pullaa muutaman kerran kuukaudessa Hämeenkyrön Aurinkorinteen vanhusten päivätoimintaan Hän on tehnyt työuransa suurkeittiöissä ja pitopalveluissa. Hänellä on voimassa oleva hygieniapassi.
Tässä tiivistyy jotain olennaista: siellä missä Italiassa sadan vuoden ikäinen nainen saa jatkaa elämäänsä omilla ehdoillaan, täällä kielletään 76-vuotiasta tekemästä sitä, mikä tekee hänet onnelliseksi. Ja samaan aikaan Suomessa pohditaan eläkeiän nostamista jopa 70 vuoteen.
Mikä ihme meitä vaivaa?
Jos ihminen haluaa pysyä liikkeessä, tehdä hyvää ja nauraa samalla, miksi sen pitäisi olla ongelma? Paloturvallisuus on tärkeää, mutta niin on myös elämänhalu.
Possi keittää kahvinsa ja pyyhkii pöydän hymysuin. Meillä taas samanikäinen suomalainen saa luvan istua hiljaa, ettei vaan tule sanomista.
Ehkä hulluus ei ole maailmassa – ehkä se on meissä.
👉 Lähde: Yle Uutiset, Aamulehti
Mitä mieltä tästä? Kerro meille Facebookin kommenteissa!
About the Author
