Kaikkea ei kannata uskoa vain siksi, että se kuulostaa tutulta.
Osa uskomuksista kuulostaa loogisilta, osa on vain jäänyt elämään – mutta totuus on usein paljon yksinkertaisempi.
Tässä kymmenen arkipäiväistä myyttiä, jotka elävät sitkeästi, vaikka ne on jo kumottu.
1. Koirat näkevät vain mustavalkoisena
Tätä on toistettu niin pitkään, että moni pitää sitä edelleen täytenä totuutena. Koirat eivät kuitenkaan elä mustavalkoisessa maailmassa, vaikka niiden värinäkö onkin ihmiseen verrattuna rajallisempi.
Koirat erottavat erityisesti sinisen ja keltaisen sävyjä, mutta esimerkiksi punaisen ja vihreän erottaminen ei onnistu samalla tavalla kuin ihmisellä. Siksi punainen lelu vihreällä nurmikolla ei välttämättä erotu koiran silmään yhtä selvästi kuin omistajan mielestä.
Koiran maailma ei siis ole mustavalkoinen. Se on vain eri tavalla väritetty.
2. Mikroaaltouuni tuhoaa ruoan ravintoaineet
Mikroaaltouunia on joskus pidetty lähes ruoan vihollisena. Moni ajattelee, että mikrossa lämmittäminen tuhoaa vitamiinit ja tekee ruoasta jotenkin “huonompaa”.
Todellisuudessa mikroaaltouuni voi olla hyvinkin hellävarainen tapa valmistaa tai lämmittää ruokaa. Ravintoaineita katoaa yleensä eniten silloin, kun ruokaa kuumennetaan pitkään runsaassa vedessä. Mikro taas lämmittää nopeasti, eikä ruokaa tarvitse välttämättä keittää liemessä, johon osa ravinteista karkaa.
Eli mikro ei ole mikään ravintoaineiden musta aukko. Se on vain laite, jota moni on oppinut epäilemään turhaan.
3. Avokado on liian rasvaista laihduttajalle
Avokado on rasvainen hedelmä, ja juuri siksi se on saanut monen mielessä turhan huonon maineen. Sana “rasva” saa helposti ajattelemaan, että kyseessä on automaattisesti lihottava ruoka.
Avokadon rasva on kuitenkin pääosin pehmeää rasvaa, jota elimistö tarvitsee. Lisäksi avokado sisältää kuitua, mikä voi auttaa pitämään kylläisyyden tunnetta yllä pidempään. Painonhallinnassa ratkaisevaa ei ole yksittäinen ruoka-aine, vaan kokonaisuus.
Avokado ei siis ole laihduttajan vihollinen. Se voi olla osa järkevää ruokavaliota, kunhan sitä ei syö ämpärikaupalla — kuten ei mitään muutakaan.
4. Rystysten naksauttaminen aiheuttaa niveltulehduksen
Rystysten naksauttaminen kuulostaa monen korvaan pahalta. Siksi siitä on syntynyt vanha varoitus: “Älä naksuttele, saat vielä niveltulehduksen.”
Ääni ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nivel menisi rikki. Naksahdus syntyy yleensä nivelissä olevien kaasukuplien liikkeestä tai paineen muutoksesta. Tutkimuksissa ei ole löydetty selvää yhteyttä rystysten naksauttelun ja niveltulehduksen välillä.
Se ei silti tarkoita, että rystysiä pitäisi paukutella koko päivän muiden kiusaksi. Mutta niveltulehdusta se ei nykytiedon mukaan yksinään aiheuta.
5. Sokeri tekee lapsista hyperaktiivisia
Tämä myytti elää erityisen vahvasti syntymäpäiväjuhlissa, koulun discoissa ja kaikissa paikoissa, joissa lapset saavat limsaa ja karkkia. Kun meno muuttuu villiksi, syyttävä sormi osoittaa helposti sokeriin.
Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan löydetty selkeää yhteyttä sokerin ja lasten ylivilkkauden välillä. Usein tilanne itsessään selittää enemmän: juhlat, kaverit, odotus, vapaampi tunnelma ja aikuisten oma ennakko-oletus siitä, että “kohta ne sekoavat sokerista”.
Sokeri ei tietenkään ole terveysruokaa, mutta se ei myöskään ole automaattinen lapsen sisäinen rakettimoottori.
6. Nielty purukumi jää vatsaan vuosiksi
Moni on kuullut lapsena varoituksen, että purukumia ei saa niellä, koska se jää vatsaan vuosiksi. Se kuulostaa tehokkaalta pelottelulta, ja ehkä juuri siksi se on jäänyt elämään.
Todellisuudessa purukumi ei sula samalla tavalla kuin tavallinen ruoka, mutta se ei myöskään jää vatsaan asumaan. Se kulkee ruoansulatuskanavan läpi muiden sulamattomien aineiden mukana ja poistuu aikanaan elimistöstä.
Purukumin nieleminen ei silti ole suositeltavaa tavaksi. Mutta jos yksi purkka menee vahingossa alas, vatsaan ei synny seitsemän vuoden kumivarastoa.
7. Kultakalan muisti kestää vain muutaman sekunnin
Kultakalaa on pitkään pidetty eläinmaailman hajamielisenä uimamaisterina. Vitsi kuuluu, että se ui ympyrää maljassa ja unohtaa kaiken muutamassa sekunnissa.
Todellisuudessa kultakalat pystyvät muistamaan asioita huomattavasti pidempään. Ne voivat oppia tunnistamaan ruokinta-aikoja, reittejä ja jopa erilaisia ärsykkeitä. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että kalat voivat muistaa asioita viikkoja tai jopa kuukausia.
Kultakala ei siis ole pieni evällinen muistikatko. Sen muisti on paljon parempi kuin vanha vitsi antaa ymmärtää.
8. Härät suuttuvat punaisesta väristä
Härkätaisteluihin liittyvä punainen viitta on luonut sitkeän uskomuksen, että härät raivostuvat juuri punaisesta väristä. Ajatus on näyttävä, mutta ei pidä paikkaansa.
Härät eivät reagoi punaiseen väriin samalla tavalla kuin ihminen sen ajattelee. Niitä ärsyttää ennen kaikkea liike: viitan heiluminen, matadorin toiminta ja koko tilanteen aiheuttama stressi. Punainen väri on enemmän ihmisiä varten — se näyttää dramaattiselta katsomossa.
Härkä ei siis ajattele: “Punainen! Nyt suutun!” Se reagoi siihen, että sen edessä heiluu jokin ja tilanne on uhkaava.
9. Ihmisellä on vain viisi aistia
Koulussa opetetaan usein viisi perusaistia: näkö, kuulo, haju, maku ja tunto. Ne ovat tuttuja ja helppoja muistaa, mutta ne eivät kerro koko totuutta.
Ihmisellä on muitakin aistimisen muotoja. Tasapainoaisti kertoo, missä asennossa olemme suhteessa painovoimaan. Kehon asentoaisti auttaa hahmottamaan, missä kädet ja jalat ovat ilman että katsomme niitä. Lisäksi tunnemme muun muassa kipua, lämpöä, kylmää ja kehon sisäisiä tuntemuksia.
Viisi aistia on siis hyvä koulumuistisääntö, mutta todellisuus on monipuolisempi. Ihminen ei ole pelkkä viiden kanavan vastaanotin.
10. Kylmä ilma aiheuttaa flunssan
Tämä on suomalaiselle erityisen tuttu myytti. “Laita pipo päähän tai vilustut” on lause, joka on kuulunut monen lapsuuteen. Kylmä sää yhdistetään helposti flunssaan, koska flunssakausi osuu usein syksyyn ja talveen.
Flunssa johtuu kuitenkin viruksista, ei kylmästä ilmasta itsestään. Kylmä voi vaikuttaa siihen, että ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa lähellä toisiaan, jolloin virukset leviävät helpommin. Myös limakalvot voivat kuivua ja puolustuskyky hetkellisesti heikentyä, mutta pelkkä ulkoilma ei synnytä flunssavirusta tyhjästä.
Pipo on silti hyvä idea pakkasella. Ei siksi, että se karkottaisi virukset, vaan siksi että pää ei palelisi.
Sarjan toinen osa ilmestyy keskiviikkona 17. kesäkuuta. Seuraavaksi siirrytään yleissivistyksen sitkeisiin harhoihin – myytteihin, jotka ovat jääneet elämään kouluista, kahvipöydistä ja vanhoista “kaikkihan tämän tietävät” -väitteistä.
Myytit elävät pitkään, koska ne ovat usein yksinkertaisia selityksiä monimutkaisiin asioihin.
About the Author
