Turussa on totuttu kriiseihin, mutta tämä tuntuu erilaiselta. Tämä ei ole enää pelkkä tappioputki tai huono viikonloppu. Tämä on identiteetin romahdus. Ja se näkyy joka kerta, kun TPS luistelee kaukaloon kuin joukkue, joka ei muista mistä se on tullut – tai minne sen pitäisi olla menossa.
Perjantain 0–1‑tappio K‑Espoolle oli varoitus. Lauantain 8–1‑nöyryytys Espoossa oli julkinen häpeä. Sellainen, jota TPS:n 90‑luvun kultajoukkue ei olisi päästänyt tapahtumaan edes harjoituksissa.
Mutta ehkä se onkin tämän hetken TPS:n suurin ongelma: kultajoukkue on enää koristeellinen muisto, jota vilkuillaan käytävillä, mutta jonka arvoja ei eletä todeksi.
Stadilainen valmennus – turkulaisen identiteetin irvikuva
On pakko sanoa se ääneen: TPS:n valmennuksessa näkyy tänä päivänä stadilaisuus.
Ei hyvässä, vaan juuri siinä muodossa, jota Turussa on aina halveksittu:
– näennäistä moderniutta
– jargonilla kuorrutettua pelikirjaa
– ulkopuolista identiteettiä, joka ei istu Turkuun
TPS on aina halunnut olla turkulaisseura.
Nyt se näyttää joukkueelta, joka yrittää olla kaikkea muuta.
Turkulainen jääkiekko on perinteisesti ollut suoraviivaista, kurinalaista ja ylpeää.
Nyt TPS pelaa kuin joukkue, joka on unohtanut, että Turussa ei koskaan olla haluttu olla Helsinki – ei urheilussa, ei kulttuurissa, ei missään.
Koivu hallituksessa – mutta missä Koivun henki?
On lähes traagista, että yksi TPS:n historian suurimmista symboleista, Saku Koivu, istuu hallituksessa samaan aikaan kun seura pelaa identiteetittömintä jääkiekkoaan vuosikymmeniin.
Koivun nimi tuo uskottavuutta, mutta ei yhtään turkulaista selkärankaa tähän joukkueeseen.
Koivun aikakaudella TPS ei olisi koskaan hyväksynyt 8–1‑tulosta.
Nyt se kuitataan “huonona iltana”.
Se ei ole huono ilta.
Se on huono kulttuuri.
Sarjataulukko kertoo karun totuuden
TPS on Liigassa kymmenentenä.
Tapparaan – sarjan kärkeen – on 18 pistettä.
Sportiin – sarjan jumboksi – on 18 pistettä.
TPS ei ole huono.
TPS ei ole hyvä.
TPS on täysin merkityksetön.
Ja se on turkulaiselle seuralle pahin mahdollinen kohtalo.
K-Espoo paljasti TPS:n todellisen ongelman
K-Espoo ei ole dynastia.
Se ei ole Tappara.
Se ei ole 90‑luvun Jokerit.
Mutta se on joukkue, joka tietää mitä se on.
TPS ei tiedä.
0–1 kotona oli varoitus.
8–1 vieraissa oli diagnoosi.
TPS:llä ei ole identiteettiä – ei turkulaista, ei stadilaista, ei mitään.
Turku ei kaipaa stadilaista pelikirjaa – se kaipaa turkulaista selkärankaa
Turkulainen jääkiekko ei ole trendikästä.
Se ei ole mediaseksikästä.
Se ei ole helsinkiläistä.
Mutta se on ollut voittavaa.
Niin kauan kuin TPS yrittää olla jotain muuta kuin turkulainen, se tulee häviämään.
Ja niin kauan kuin valmennus yrittää tuoda Turkuun stadilaista identiteettiä, TPS tulee näyttämään joukkueelta, joka ei kuulu minnekään.
Turku ansaitsee parempaa.
TPS ansaitsee parempaa.
Ja ennen kaikkea: TPS ansaitsee olla taas turkulaisseura.
