Tietoala ry:n mukaan IT-alasta ei voi enää puhua vain kasvun ja osaajapulan kautta

Teknologiaosaamiselle on Suomessa edelleen vahvaa kysyntää, mutta alan työntekijöiden arjessa näkyvät yhä useammin muutosneuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset. Samaan aikaan alalla on myös vakautta tuovia rakenteita. Teknologiateollisuuden sopijaosapuolet ovat juuri sopineet yhteisesti, että toimialan valtakunnalliset työehtosopimukset pysyvät voimassa sopimuskauden loppuun 30.11.2027 saakka. Tietoala ry:n mukaan tämä on tärkeä viesti tilanteessa, jossa talouden suunta on epävarma, työ muuttuu nopeasti ja monilla työpaikoilla käydään muutosneuvotteluja.

– On hyvä asia, että valtakunnalliset työehtosopimukset pysyvät voimassa sopimuskauden loppuun. Se tuo työntekijöille ja yrityksille ennakoitavuutta tilanteessa, jossa talouden suunta, teknologinen murros ja yritysten omat sopeutustoimet lisäävät epävarmuutta. Samalla on tärkeää tunnistaa, että työrauha ei yksin ratkaise kaikkea. IT-alalla tarvitaan myös aitoa muutosturvaa, osaamisen kehittämistä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, sanoo Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi.

IT-ala on ollut pitkään yksi suomalaisen työelämän varmimmista menestystarinoista. Ala työllistää, uudistaa taloutta ja rakentaa käytännössä koko yhteiskunnan digitalisaatiota. Samalla kuva alasta pelkkänä turvallisena kasvualana on kuitenkin vanhentunut.

Yleisesti työmarkkinoilla on edelleen paljon epävarmuutta. Huhtikuussa 2026 KEHA-keskuksen mukaan Suomessa oli 333 200 työtöntä työnhakijaa. Se oli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Työmarkkinatorille 37 000 kappaletta eli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. IT-alan tilanne on tätä kaksijakoisempi. Alkuvuonna tieto- ja tietoliikennetekniikan työpaikkailmoitusten määrä kasvoi Duunitorin mukaan selvästi edellisvuodesta. Erityisesti tekoälyyn, dataan, pilvipalveluihin ja kyberturvaan liittyvälle osaamiselle on kysyntää. Samaan aikaan monissa IT-yrityksissä on käyty muutosneuvotteluja. Lisäksi työllistyminen voi olla vaikeaa etenkin uransa alkuvaiheessa oleville työntekijöille.

Tietoala ry:n omassa työmarkkinatutkimuksessa kaksi kolmesta vastaajasta kertoi kohdanneensa työpaikallaan työttömyyttä, lomautuksia tai muutosneuvotteluja. Työpaikkansa näkymiä piti vakaana tai melko vakaana vain 56 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin osuus oli 71 prosenttia.

Tekoäly muuttaa IT-alaa nopeasti, mutta sen vaikutuksista työelämään ei pidä tehdä liian yksinkertaisia johtopäätöksiä. Etlan tuoreen muistion mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työntekijöitä työmarkkinoilta. Etlan mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen eroa selittävät muun muassa pohjoismainen työmarkkinamalli, vahva irtisanomissuoja ja yritysten sisäinen uudelleenkoulutus.

– Etlan havainto on rohkaiseva, mutta siitä ei pidä tehdä väärää johtopäätöstä. Jos vahva työmarkkinamalli, irtisanomissuoja ja osaamisen kehittäminen ovat suojanneet suomalaisia työntekijöitä teknologiasokeilta, vastaus ei voi olla näiden rakenteiden heikentäminen. Tekoälymurroksessa työntekijöille tarvitaan enemmän eikä vähemmän muutosturvaa ja kouluttautumismahdollisuuksia, Kopperi sanoo.

Muutosneuvotteluista pitää tehdä aitoja

IT-alalla on viime kuukausina nähty useita esimerkkejä siitä, miten yritykset samanaikaisesti sopeuttavat toimintaansa ja investoivat uusiin kasvualueisiin. Tämä kertoo alan murroksesta eikä työ välttämättä katoa kokonaan, mutta se vaihtaa nopeasti muotoa, paikkaa ja osaamisvaatimuksia. Tietoala ry:n mukaan tämä korostaa henkilöstön osallistumisen merkitystä, sillä heillä on usein paras ymmärrys yrityksen osaamisesta ja koulutustarpeista.

”Muutosneuvottelut eivät saa olla näytelmä, jonka lopputulos on päätetty etukäteen. Jos yritys samaan aikaan vähentää tehtäviä ja rakentaa uutta liiketoimintaa tekoälyn, datan tai kansainvälistymisen varaan, pitää aidosti selvittää, miten nykyisiä työntekijöitä voidaan kouluttaa ja siirtää uusiin tehtäviin. IT-ala tarvitsee tulevaisuudessakin osaajia ja siksi on lyhytnäköistä kohdella työntekijöitä kulueränä aina, kun markkina hetkellisesti hidastuu tai teknologia muuttaa työn sisältöä”, Kopperi sanoo.

Pelialan projektitalous ei näytä hyvältä työntekijän näkökulmasta

Tietoala ry:n pelijaosto Game Makers of Finland muistuttaa, että peliala on hyvä esimerkki IT-alan sisällä olevasta suhdanneherkästä ja projektivetoisesta työstä. Suomalainen peliala on edelleen kansainvälisesti merkittävä menestysala, mutta sen sisällä työntekijöiden arkea määrittävät yhä useammin rahoituksen kiristyminen, kansainvälinen kilpailu, yritysjärjestelyt ja yksittäisten peliprojektien kaupallinen riski.

Pelialan etujärjestö Neogamesin mukaan suomalainen peliala työllisti vuoden 2024 lopussa 4 300 ihmistä ja on edelleen yksi Euroopan merkittävimmistä pelialoista. Samalla alan liikevaihto laski vuoden 2022 yli kolmesta miljardista eurosta 2,85 miljardiin euroon vuonna 2024. Myös liiketulos laski selvästi. Tuore suomalainen esimerkki alan epävarmuudesta on Metacore, joka juuri kertoi vähentävänsä muutosneuvottelujen seurauksena 159 tehtävää Suomessa sekä sulkevansa toimintonsa Saksassa ja Ruotsissa.

– Peliala näyttää erityisen selvästi, miksi IT-alan työelämästä ei voi puhua vain kasvun ja osaajapulan kautta. Jopa kansainvälisesti menestyneet yhtiöt voivat joutua rajuihin uudelleenjärjestelyihin, jos kasvu tasaantuu tai uudet pelit eivät nouse odotetulla tavalla. Projektivetoisessa ja maailmanlaajuisesti kilpaillussa ympäristössä työntekijöiden muutosturva, osaamisen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat aivan keskeisiä, Kopperi sanoo.

Pelialalla epävarmuus koskee myös alan tulevaisuuden osaajia. Jos juniorirooleja, harjoittelupaikkoja ja ensimmäisiä alan työpaikkoja ei synny riittävästi, osaajapula voi palata muutaman vuoden kuluttua entistä vaikeampana.

– Menestystarinoiden rinnalla pitää puhua myös siitä, millaista työtä menestyksen rakentaminen on. Pelit syntyvät kehittäjien, artistien, suunnittelijoiden, tuottajien, testaajien, markkinoijien ja monien muiden ammattilaisten osaamisesta. Jos haluamme Suomeen vahvan pelialan myös tulevaisuudessa, meidän pitää huolehtia myös näiden ihmisten työelämän laadusta ja jatkuvuudesta, Kopperi päättää.

Tietoja kirjoittajasta

Eila Seksismi

See author's posts