Suomen erikoisimpia lakipykäliä, joita rikotaan yleisesti tietämättä

Suomessa on lakeja ja määräyksiä, joita rikotaan päivittäin ilman pahaa aikomusta – usein täysin tietämättä, että kyseessä on edes lakiasia. Osa näistä pykälistä on historiallisia jäänteitä, osa taas arjen pieniä sääntöjä, jotka eivät vain ole ihmisten mielissä. Tässä muutama esimerkki suomalaisista lakipykälistä, jotka tuntuvat nykypäivänä enemmän kummallisilta kuin tarpeellisilta.

1. Humalakasvi – pakollinen mutta hyödytön

Suomen vanhin yhä osittain voimassa oleva laki löytyy vuoden 1734 laista. Rakennuskaaren mukaan talonpoikien tuli aikanaan kasvattaa humalaa sakon uhalla. Humalaa ei saanut jättää rappiolle, ja määräys elää yhä lain kirjaimessa, vaikka sitä ei enää aktiivisesti valvota.

Ironista kyllä, humala luokitellaan nykyisin koristekasviksi. Koristekasvista ei kuitenkaan saa valmistaa olutta – vaikka koko pykälä syntyi alun perin juuri oluen vuoksi. Suomessa siis kasvaa kasvi, jota laki käskee vaalimaan, mutta jota ei saisi käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten se aikanaan määrättiin.

2. Heijastin – pakko, ei suositus

Moni pitää heijastinta vapaaehtoisena turvallisuusvarusteena. Todellisuudessa jalankulkijalla on velvollisuus käyttää heijastinta pimeällä liikkuessaan. Kyse ei ole suosituksesta, vaan lakisääteisestä velvollisuudesta.
Käytännössä sakkoja jaetaan harvoin, mutta pykälä on olemassa – ja sitä rikotaan joka ilta.

3. Auto ei saa lähteä “kyllä se tippuu” -kunnossa

Autolla ei saa lähteä liikenteeseen, jos ajoneuvon päällä on lunta tai jäätä siten, että se voi aiheuttaa vaaraa muille. Silti talviaamuisin näkee jatkuvasti autoja, joista lumet jätetään katolle kiireeseen vedoten.
“Se kyllä putoaa ajossa” ei ole lain silmissä hyväksyttävä perustelu.

4. Turha hälytys on rikos

Poliisia tai pelastuslaitosta ei saa hälyttää turhaan. Tahallinen tai huolimaton turha ilmoitus voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rajanveto on kuitenkin häilyvä: milloin huoli on aitoa ja milloin perusteetonta? Usein rikkomus syntyy tietämättömyydestä, ei pahantahtoisuudesta.

5. Liiallinen metelöinti

Järjestyslaki kieltää häiritsevän metelöinnin julkisilla paikoilla. Silti äänekäs käyttäytyminen on monelle arkista ja täysin tiedostamatonta. Se, mikä yhdelle on normaalia elämää, voi toiselle olla järjestysrikkomus.

6. Tähtisadetikut – yllättäen K18

Tähtisadetikut mielletään harmittomaksi juhlarekvisiitaksi, mutta todellisuudessa ne luokitellaan ilotulitteiksi. Lain mukaan niiden ostaminen ja käyttäminen kuuluu vain täysi-ikäisille.
Silti tähtisadetikut päätyvät usein lasten käsiin esimerkiksi syntymäpäivillä ja juhlapyhinä – useimmiten täysin tietämättä, että kyseessä on ikärajallinen tuote.

7. Kaverin kyyditseminen polkupyörällä

Polkupyörällä saa kuljettaa matkustajaa vain, jos pyörä on siihen rakenteellisesti varustettu. Tavallisella pyörällä kaverin kyyditseminen tarakalla tai tangolla on lainvastaista ja voi johtaa sakkoihin.
Monelle tämä on nuoruuden klassikkohuvi, jota on harrastettu täysin vailla ajatusta siitä, että kyseessä on liikennesääntöjen rikkominen.

8. Kuvien ottaminen ja julkaiseminen – ei niin viatonta kuin luullaan

Ihmisistä otettujen kuvien ottaminen ja erityisesti niiden julkaiseminen ilman lupaa voi täyttää kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkit.
Erityisen ongelmallista on niin sanottu “salakuvaaminen” tai tilanteet, joissa kuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa ajattelematta seurauksia.
Vaikka kuva olisi otettu julkisella paikalla, sen julkaiseminen ei ole automaattisesti sallittua – ja raja sallitun ja rangaistavan välillä voi ylittyä yllättävän helposti.

Loppunosto:

Suomalainen lainsäädäntö on täynnä järkeä, mutta myös yllättäviä jäänteitä ajalta, jolloin maailma oli aivan toisenlainen. Osa pykälistä elää enää paperilla, osa arjessa – ja osa rikkoutuu päivittäin ilman, että kukaan edes huomaa.