Runot
Olen kirjoitellut pöytälaatikkoon monia runoja vuosien varrella ja päätin laittaa loppujen lopuksi runoni näytille kokokansalle nettisivuille. Runot ovat minulle erittäin rakkaita. Runoilla tahdon kertoa miltä minusta tuntuu elää tässä maailmassa, joka muuttuu päivä päivältä rankemmaksi. Ystäviä olen menettänyt, mutta en runojani ja niiden tekemisen taitoa...ja pyh!
Elämänpolku
Mulla ei ole aikaa enää hukata
eikä kelloa yksin enää rukata
kun mun täytyy nyt vielä jatkaa
tätä unettoman yksinäistä matkaa.
Polku mua johonkin vie
onko tämä nyt se tie
joka mut unettomasta vapauttaa
unettomasta vapauttaa.
Pimeitä teitä oon kulkenut
ja sua sieltä etsinyt
mihin sä oot täältä kadonnut
ja sua oon iltaisin ikävöinyt.
En tiedä tahtoisinko enää jatkaa
tätä unettoman yksinäistä matkaa
unettoman yksinäistä matkaa.
Kun saisin sut iltaisin vierellein
en sua enää siitä päästäisi pois
silloin rakkauteen kuljettaisiin
ja kirkonkellot meille sois.
Sulle kukkia kantaisin ja suutelisin sua iltaisin.
Nyt polku tää loppuu multa, enkä tiedä missä on mun kulta.
AnaGonda
eikä kelloa yksin enää rukata
kun mun täytyy nyt vielä jatkaa
tätä unettoman yksinäistä matkaa.
Polku mua johonkin vie
onko tämä nyt se tie
joka mut unettomasta vapauttaa
unettomasta vapauttaa.
Pimeitä teitä oon kulkenut
ja sua sieltä etsinyt
mihin sä oot täältä kadonnut
ja sua oon iltaisin ikävöinyt.
En tiedä tahtoisinko enää jatkaa
tätä unettoman yksinäistä matkaa
unettoman yksinäistä matkaa.
Kun saisin sut iltaisin vierellein
en sua enää siitä päästäisi pois
silloin rakkauteen kuljettaisiin
ja kirkonkellot meille sois.
Sulle kukkia kantaisin ja suutelisin sua iltaisin.
Nyt polku tää loppuu multa, enkä tiedä missä on mun kulta.
AnaGonda
Runo kirjoitettu 25.03.2003
AnaGonda
11.03.2010, 21:56
11.03.2010, 21:56